Käytiin Buddyn kanssa Laukaan koiraharrastajien järjestämässä australianpaimenkoirien rotumestaruus-tokokokeessa, kun olivat sen kivasti tuohon alta kahden kilometrin päähänkin vielä järkänneet! :D
Luokka oli siis alo ja tuloskimara seuraavanlainen:
Luoksepäästävyys 10
Paikkamakuu 10
Seuraaminen kytkettynä 8 (alussa jotain haahuilua, loppua kohti tosi kivannäköistä)
Seuraaminen vapaana 8 (sama - vitsin diesel!)
Liikkeestä maahanmeno 9½
Luoksetulo 8½ (nopeutta kaipais lisää, lisäksi sivulletulo vähän vinoon)
Liikkeestä seisominen 0 (meni maahan, oli ensin seisahtanut vähän mietteliäästi ja meni sit maihin)
Hyppy 10
Kokonaisvaikutus 9
-> 161,5 pistettä, I-tulos. Ja koska meillä oli plakkarissa ennestää kaksi ykköstulosta, niin näinpä Buddy sai tämän päiväisen saavutuksensa jälkeen tittelin TK1. Näin on meidän "tokokoe kerta vuoteen"-projektimme tältä osin päättynyt. Saas nähdä minkä koiran kanssa ja missä luokassa sitä ensi syksynä kisataan ;).
27.8.2011
20.8.2011
Agilitykisat Jyväskylässä 20.8.2011
Jatilla oli kotikisat, joissa kolmosluokkalaisille oli tarjolla yksi agirata. Käytiin se Buddyn kanssa iltapuhteinamme kisaamassa ja ihan kivastihan se meni :). Pieni kisakärpänen taas puraisi.
Tuloksena siis 5 riman pudotuksesta ja aika oli -2,39 s, jolla ansaittiin neljäs sija. Toki ihan vähän jäi harmittamaan tuo riman pudotus, kun nollalla olisi ollut tarjolla kakkosija ja palkinnot ;).
Tuloksena siis 5 riman pudotuksesta ja aika oli -2,39 s, jolla ansaittiin neljäs sija. Toki ihan vähän jäi harmittamaan tuo riman pudotus, kun nollalla olisi ollut tarjolla kakkosija ja palkinnot ;).
6.8.2011
Saarijärven kaikkien rotujen näyttely
Karvattomassa kunnossa oleva Nokso pyörähti Saarijärvellä näyttelykehässä. Tuomarina oli norjalainen Rodi Hübenthal, joka arvosteli Nokson EH:n arvoiseksi seuraavanlaisella sanelulla:
"Not enough developed for his age. Too light in general impression. Nice head & neck. Short back. Little too square built. Chest must developed both in width & depth. Enough angulated. Still loose in front. Good length of step. Quite good coat."
"Not enough developed for his age. Too light in general impression. Nice head & neck. Short back. Little too square built. Chest must developed both in width & depth. Enough angulated. Still loose in front. Good length of step. Quite good coat."
31.7.2011
Myyn pennut syntyivät!
Myy pyöräytti maailmaan sunnuntai-aamuyöstä neljä suloista pentua. Mamman kainalossa tuhisee 2 black tri urosta, yksi black tri narttu sekä blue merle poika. Kaikki voivat hyvin :)
Pennut ovat Myyn sijoituspentue Tuirelle Bywater-kennelin nimen alle.
Pennut ovat Myyn sijoituspentue Tuirelle Bywater-kennelin nimen alle.
24.7.2011
Mikkelin agikisat
13.7.2011
Laukan järjestämät mölliagikisat
Vihtavuoren kaukalolla kisattiin epävirallisten agilitykisojen muodossa.
Nokso pääsi elämänsä ekan kerran starttaamaan mölliluokassa. Tuloksena hyl.
Pari Sannin ottamaa kuvaa Noksosta löytyy täältä.
Myös Buddy osallistui mölleihin kisaavien luokkaan sikailleen ihan urakalla, tästä myöskin hyl :p .
Nokso pääsi elämänsä ekan kerran starttaamaan mölliluokassa. Tuloksena hyl.
Pari Sannin ottamaa kuvaa Noksosta löytyy täältä.
Myös Buddy osallistui mölleihin kisaavien luokkaan sikailleen ihan urakalla, tästä myöskin hyl :p .
30.6.2011
Myy on tiineenä!
Lomaillessamme Myy aloitti juoksut ja sille sovittiin treffit Keksin kanssa.
Tänään kävimme ultrassa varmistamassa noiden treffien mahdolliset aikaansaannokset ja siellä niitä masussa kahdessa rivissä pötkötti 5-6 pennun alkua :).
Laskettuaika osunee heinä-elokuun vaihteeseen.
Tänään kävimme ultrassa varmistamassa noiden treffien mahdolliset aikaansaannokset ja siellä niitä masussa kahdessa rivissä pötkötti 5-6 pennun alkua :).
Laskettuaika osunee heinä-elokuun vaihteeseen.
22.5.2011
Myyn ja Nokson silmäpeilaus
Lauman ihmisvahvistukset lähti lomailemaan Marmarikseen ja koirajäsenet ystävällisesti tungettiin luottohoitoon Tuire-kasvattajan luo. Tuire oli kivasti järjestänyt Myylle ja Noksolle silmäpeilauksenkin tuolle ajalle. Kummallakin koiralla terveet, kirkkaat silmät, ei mitään mainittavaa. Lisäksi Noksolta kopeloitiin polvet ja nekin saivat tuloksen 0/0 :).
11.5.2011
Kuvapäivitys pihasta 11.5.2011
 |
| Vuorenkilvet aloittelevat kukkimistaan. |
 |
| Krookusten paras päivä on jo takana, mutta saniaiset kasvavat kovaa vauhtia. |
 |
| Helmililjoja löytyy vähän joka puolelta. |
 |
| Juhannusruusun juurella kukkii valkovuokot. Kovin vaan olivat vaikeita kuvattavia, kun jokainen on kääntynyt aurinkoa, eli pensaikkoa, kohti. |
 |
| Kohta on pölyttäjille töitä marjapensaissa. |
 |
| Yksinäinen narsissi. |
 |
| Omenapuissakin on elämää. |
 |
| Pihan aurinkoisella rinteellä mustikat jo virittelee kukintaansa. |
 |
| Pihapuu-pihlaja vihertää jo kovasti! |
 |
| ..samoin syreeni. |
 |
| Raparperit tarvitsisivat kovasti sadetta. |
 |
| Talon edustan rinteen vihreät "heinänoraat" paljastuivatkin kieloiksi. |
1.5.2011
Buddy 6 vuotta!
Vapunpäivän juhlintaan kuului perinteiseen tapaan Buddyn nauttima synttäri-illallinen makaronilaatikkokakkuineen. Koko herkku oli varattu ihan yksin vanhalle pojalle - muut nelijalkaiset sai tyytyä kuiviin nappuloihin :D.
18.4.2011
Kissanpäiviä
15.4.2011
Kevät, kevät, kevät, kevät!
Nuorempana kevät oli se pakollinen aika ennen parasta vuodenaikaa, kesää. Keväät keskittyi palautettaviin koulutöihin, kokeisiin lukuun, kesätöistä jännittämiseen - ja siihen kesän odotteluun.
Mutta vuosi vuodelta löydän itsestäni entistä suuremman kevään rakastajan. Kaksi vuotta sitten tähän aikaan olin lomautettuna ja vieläkin muistelen kaiholla niitä päiviä, kun Buddyn ja Myyn kanssa ulkoiltiin tuntitolkulla aurinkoisina päivinä, leikittiin rannassa sulavalla järvenjäällä, kuunneltiin linnunlaulua, ihailtiin niemenkärjessä kosiomenojaan pitäviä lokkeja, istuttiin aurinkoisella kalliolla, katseltiin talvihorroksestaan herännyttä siiliä, vauhkoonnuttiin ekasta leskenlehdestä - puhkeavista hiirenkorvista puhumattakaan!
Tänä keväänä olen päässyt yhtä suureen kevätfiilikseen tuon oman pihan kautta. Voi mitä riemua herätti ensimmäiset maasta puhkeavat krookuksen alut. Ensimmäiset kasvit, joita olen tälle tontille omin käsin istuttanut! Ja joka päivä tulee uusia ilonaiheita: eilen sen aiheutti sitruunaperhonen sekä kolme nokkosperhosta. En varmaan koko viime kesän aikan nähnyt noin montaa perhosta, mitä eilen yhdellä kertaa!
Nyt onkin tullut monena aurinkoisena päivänä vietettyä tunti tolkulla pihalla, puita hakaten, haravoiden, lehtiä lukien, pihasuunnitelmia tehden. Puhuttiinkin jo, että mitä ihmettä me ennen tehtiin iltaisin rivitalossa asuessa, varmaan istuttiin sohvalla ja homehduttiin sisällä!
Koiratkin tuntuu välillä olevan ihan jo kyllästyneitä ulkoiluun. Toissa iltana oltiin ulkona nelisen tuntia, ensin tunti lenkillä ja sen jälkeen pihatöissä, niin loppuajasta Nokso jo yksinään istui ulko-ovella - tosin saattoi vaikuttaa asiaan käsillä ollut ruoka-aikakin :D.
Myy tuntuu olevan yhtä kevätpersoona kuin emäntänsäkin: se leikkii puroissa, nauttii auringosta, nuuskii kevättuulia, etsii loikoisan aurinkoisen makuupaikan itselleen pihalla ja kylläpä tuo eilen tutki krookoksen alkujakin yhtä innokkaan kuin minäkin. Oikein tarkasti haisteli joka alun :).
Mutta vuosi vuodelta löydän itsestäni entistä suuremman kevään rakastajan. Kaksi vuotta sitten tähän aikaan olin lomautettuna ja vieläkin muistelen kaiholla niitä päiviä, kun Buddyn ja Myyn kanssa ulkoiltiin tuntitolkulla aurinkoisina päivinä, leikittiin rannassa sulavalla järvenjäällä, kuunneltiin linnunlaulua, ihailtiin niemenkärjessä kosiomenojaan pitäviä lokkeja, istuttiin aurinkoisella kalliolla, katseltiin talvihorroksestaan herännyttä siiliä, vauhkoonnuttiin ekasta leskenlehdestä - puhkeavista hiirenkorvista puhumattakaan!
Tänä keväänä olen päässyt yhtä suureen kevätfiilikseen tuon oman pihan kautta. Voi mitä riemua herätti ensimmäiset maasta puhkeavat krookuksen alut. Ensimmäiset kasvit, joita olen tälle tontille omin käsin istuttanut! Ja joka päivä tulee uusia ilonaiheita: eilen sen aiheutti sitruunaperhonen sekä kolme nokkosperhosta. En varmaan koko viime kesän aikan nähnyt noin montaa perhosta, mitä eilen yhdellä kertaa!
Nyt onkin tullut monena aurinkoisena päivänä vietettyä tunti tolkulla pihalla, puita hakaten, haravoiden, lehtiä lukien, pihasuunnitelmia tehden. Puhuttiinkin jo, että mitä ihmettä me ennen tehtiin iltaisin rivitalossa asuessa, varmaan istuttiin sohvalla ja homehduttiin sisällä!
Koiratkin tuntuu välillä olevan ihan jo kyllästyneitä ulkoiluun. Toissa iltana oltiin ulkona nelisen tuntia, ensin tunti lenkillä ja sen jälkeen pihatöissä, niin loppuajasta Nokso jo yksinään istui ulko-ovella - tosin saattoi vaikuttaa asiaan käsillä ollut ruoka-aikakin :D.
Myy tuntuu olevan yhtä kevätpersoona kuin emäntänsäkin: se leikkii puroissa, nauttii auringosta, nuuskii kevättuulia, etsii loikoisan aurinkoisen makuupaikan itselleen pihalla ja kylläpä tuo eilen tutki krookoksen alkujakin yhtä innokkaan kuin minäkin. Oikein tarkasti haisteli joka alun :).
13.4.2011
Hierontaa ja agilityä
Buddy kävi tiistaina kolmannen kerran nautiskelemassa Maaritin hieronnasta Koirasportin tiloissa. Vieläkin selästä löytyi jumipisteitä, sellaisia vanhoja, syvällä olevia, niitä samoja, joita on tässä jo pari edellistä kertaa yritetty availla. Mukava kuitenkin, ettei selkä ainakaan pahemmaksi mennyt raskaan viikonlopun seurauksena: kävimme siis kisaamassa ensin lauantaina kaksi agirataa Jyväskylässä, seuran omassa hallissa Jat-tilassa, ja sunnuntaina toiset kaksi rataa Pieksämäellä.
Lämmittelyistä pidettiin kisapäivinä hyvää huolta ja toppamantteli pysyi visusti päällä, aurinkoisesta +8 asteen kelistä huolimatta :). No, tuuli oli kyllä aika vilpakka noina päivinä.
Tiistai-iltana sitten treenailtiin Nokson kanssa kahden viikon tauon jälkeen.
Noksollahan on agilityn suhteen ylikuumenemisongelmaa. Nyt sain sen halliin ja lähtöpisteeseenkin todella kivasti rauhallisessa mielentilassa nakilla imuttaen ja nakkeja syöden. Eka treenikertakin meni hyvin, mutta sen jälkeen Nokso malttamattomana karkasi lähdöstä liikkeelle ennen lupaa ja jouduin palauttamaan sen takaisin lähtöön ja siitä lähti kuumuminen..
Kun yritin kurvissa vekittää ja ehtiä kunnolla viemään koiraa edeltä käsin, niin Nokso alkoi tuossa mielentilassa tiputtaa rimoja ihan urakalla, pari siivekettäkin kaatui siinä hötäkässä. Huomattiin, että Nokso ei kestä yhtään jätättämistä, sen pieni pää ei kestä jäljessä oloa, vaan se sinkoaa hirmu kiireellä mun perään.
Otettiin sitten tuo kurvi kääntämällä koira ihan eri kautta koko hyppy, tämä rauhoitti tilannetta ja saatiin viimein onnistunut suoritus. Sen jälkeen mentiinkin hetkeksi rauhoittumaan ja otettiin tämän jälkeen vielä tuo ongelmallinen kurvi rauhoittuneessa mielentilassa sillä alkuperäisellä tavalla vekittäen.
Lopuksi kun jäi vielä aikaa, taputeltiin etutassuilla puomin ylösnousua. Huomasin sitten, että Nokso on siinä todella paljon kiinni minussa: se tuijottaa minua (jopa niin paljon, että menee puomille ihan vinossa), eikä myöskään osaa itsenäisesti hakeutua puomille ilman mun liikettä. Nyt siis kovasti puomin ylösnousukontakti-treeniä!
Lämmittelyistä pidettiin kisapäivinä hyvää huolta ja toppamantteli pysyi visusti päällä, aurinkoisesta +8 asteen kelistä huolimatta :). No, tuuli oli kyllä aika vilpakka noina päivinä.
Tiistai-iltana sitten treenailtiin Nokson kanssa kahden viikon tauon jälkeen.
Noksollahan on agilityn suhteen ylikuumenemisongelmaa. Nyt sain sen halliin ja lähtöpisteeseenkin todella kivasti rauhallisessa mielentilassa nakilla imuttaen ja nakkeja syöden. Eka treenikertakin meni hyvin, mutta sen jälkeen Nokso malttamattomana karkasi lähdöstä liikkeelle ennen lupaa ja jouduin palauttamaan sen takaisin lähtöön ja siitä lähti kuumuminen..
Kun yritin kurvissa vekittää ja ehtiä kunnolla viemään koiraa edeltä käsin, niin Nokso alkoi tuossa mielentilassa tiputtaa rimoja ihan urakalla, pari siivekettäkin kaatui siinä hötäkässä. Huomattiin, että Nokso ei kestä yhtään jätättämistä, sen pieni pää ei kestä jäljessä oloa, vaan se sinkoaa hirmu kiireellä mun perään.
Otettiin sitten tuo kurvi kääntämällä koira ihan eri kautta koko hyppy, tämä rauhoitti tilannetta ja saatiin viimein onnistunut suoritus. Sen jälkeen mentiinkin hetkeksi rauhoittumaan ja otettiin tämän jälkeen vielä tuo ongelmallinen kurvi rauhoittuneessa mielentilassa sillä alkuperäisellä tavalla vekittäen.
Lopuksi kun jäi vielä aikaa, taputeltiin etutassuilla puomin ylösnousua. Huomasin sitten, että Nokso on siinä todella paljon kiinni minussa: se tuijottaa minua (jopa niin paljon, että menee puomille ihan vinossa), eikä myöskään osaa itsenäisesti hakeutua puomille ilman mun liikettä. Nyt siis kovasti puomin ylösnousukontakti-treeniä!
11.4.2011
The Grand Opening!
Pitkään tämä blogin suunnittelu on ollut ajatuksena.
Pitäisi olla joku paikka, johon raapustaa muistiinpanoja koiratreeneistä. Toisaalta taas olen haaveillut blogia remontin ja pihahommien tiimoilta, olisi mukava myöhemmin muistella, mitä kaikkea on tehty, mistä lähdettiin ja mihin on tultu. Mutta, itseni tuntien, en kuitenkaan jaksaisi ylläpitää ja kirjoitella kahta blogia.
Joten tästä johtuen päätin kirjoitella kaikki ajatukseni (eli ne kokonaista kaksi, jotka pään sisällä risteilee) yhden otsikon alle. He, joita ei kiinnosta koirajutut, voivat skipata koira-aiheiset postaukset ja taas he, jotka haluavat lukea koirajuttuja, voivat keskittyä sitten niihin.
Blogin Kalliorinne-nimi tulee tontista, jolla kotimme nököttää, ja jota kolme suurta vahtikoiraamme vartioi. Tänne ei tulla huomaamatta! Kalliorinne on kuitenkin melko keskeinen paikka elämissämme, joten se sai lainata nimeään myös tähän blogiin.
Toivotaan, että tänne jotain tekstejä silloin tällöin aikaiseksi saataisiin! :)
Pitäisi olla joku paikka, johon raapustaa muistiinpanoja koiratreeneistä. Toisaalta taas olen haaveillut blogia remontin ja pihahommien tiimoilta, olisi mukava myöhemmin muistella, mitä kaikkea on tehty, mistä lähdettiin ja mihin on tultu. Mutta, itseni tuntien, en kuitenkaan jaksaisi ylläpitää ja kirjoitella kahta blogia.
Joten tästä johtuen päätin kirjoitella kaikki ajatukseni (eli ne kokonaista kaksi, jotka pään sisällä risteilee) yhden otsikon alle. He, joita ei kiinnosta koirajutut, voivat skipata koira-aiheiset postaukset ja taas he, jotka haluavat lukea koirajuttuja, voivat keskittyä sitten niihin.
Blogin Kalliorinne-nimi tulee tontista, jolla kotimme nököttää, ja jota kolme suurta vahtikoiraamme vartioi. Tänne ei tulla huomaamatta! Kalliorinne on kuitenkin melko keskeinen paikka elämissämme, joten se sai lainata nimeään myös tähän blogiin.
Toivotaan, että tänne jotain tekstejä silloin tällöin aikaiseksi saataisiin! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)